Vapaamuurarius nykypäivän ohjenuorana

 
11.9.2008
Aarre Heino
Ratina 91
Suomen V. ja O.M. Suurloosin vuosi-istunnossa huhtikuussa 2008
 

JOHDANTO

 
Tunnetusti on vaikeata tietää, mitä parhaillaan tapahtuu. Yhä vaikeammaksi se tuntuu tulevan maailmassa, jossa mediat kilpailevat keskenään ihmisten huomiosta ja heidän ajastaan. Viime aikoina on varsin arvovaltaisiltakin tahoilta jouduttu kuulemaan, miten maailmamme jälleen kerran on nopeasti muuttumassa ja jo muuttunut. Joitakin vuosia sitten muutos näytti kohdistuvan työelämään tai väestön vanhenemiseen. Nyt puhutaan mediailmaston muutoksesta ja ihmisen yksityisyyden muuttumisesta julkiseksi.
 
Suomalaisen yhteiskunnan menneiden vuosikymmenien muutokset tiedetään ja tunnetaan varsin hyvin. Elinkeinoelämän valtuuskunnan raportti Mitä mieltä suomalainen muutaman vuoden takaa on selvittänyt muutoksia viimeisten kahdenkymmenen vuoden ajalta. Voimistuneiksi piirteiksi koettiin tämän vuosituhannen alussa sellaiset asiat kuin ahneus ja kovuus sekä pinnallisuus ja ulkokohtaisuus. Vähentyneiksi taas koettiin rehellisyys, aatteellisuus ja ihanteellisuus, elämänilo ja työn arvostus. Kyse on siis mielipiteistä ja tuntemuksista, ei välttämättä todellisista muutoksista.  Palaan tähän lyhyesti esitykseni lopussa.
 
Seuraavassa esityksessäni pohdin otsikkoni mukaisesti vapaamuurariutta nykypäivän ohjenuorana. Aloitan esitykseni lähtemällä ilmeisimmistä ja selkeimmistä elämänohjeistamme ja siirryn sitten symbolein ja vertauskuvin esitettyihin ohjeisiin. Poimin ensin rituaalikirjastamme esimerkkejä muutamista velvoitteistamme, jotka on tarkoitettu ohjenuoraksemme sekä järjestön sisällä että sen ulkopuolella. Sen jälkeen pohdiskelen symbolien tapaa ohjata ja opettaa. Lopuksi otan esiin järjestömme alkuperää kuvaamaan kirjoitetut myytit ja sen, miten myytti, fiktiiviseksi kertomukseksi kirjoitettu teksti, voi toimia arkemme ohjenuorana.
 

Rituaalin velvoitteet

 
Tunnettua on, että sekä vapaamuurariuden että valistuksen aatepohja on pitkälti samankaltainen. Tavallaanhan valistuksen aatteet kulminoituivat Ranskan suuressa vallankumouksessa vuonna 1792. Ahtokari kirjoittaa teoksessaan Vapaamuurarius A – Ö osuvasti, että vapaamuurareiden tavoitteet vapaus, veljeys ja tasa-arvo olivat samat kuin vallankumouksenkin, mutta vapaamuurareiden tavoitteena oli niiden saavuttaminen ilman vallankumousta.  Vapaamuurarius on näin tulkiten ollut alusta alkaen modernin maailman ja modernin ajattelun airut. Sellaisena se säilyköön. Vanha rituaalihan ei tarkoita ajattelun vanhanaikaisuutta.
 
Keskeisenä arkeen sovellettavana oppinamme pidän suvaitsevuutta. Jo ensimmäisessä asteessa kirjuri eräässä puheenvuorossaan toteaa, että otamme järjestöömme ”kunnon miehiä eri uskonnoista ja roduista”. Se että omassa loosissani tai järjestössämme ylipäätään ei ole juurikaan miehiä kovin monista uskonnoista ja roduista, ei tietenkään ole syrjintää. Me vain emme voi esittää loosin jäseneksi kuin sellaista miestä, jonka olemme pitkään ja hyvin tunteneet. Yksikulttuurisessa Suomessa emme ole aikaisemmin voineet tavata ja oppia tuntemaan monien uskontojen ja rotujen miehiä. Parinkymmenen vuoden kuluessa tilanne muuttuu suuresti. Vuoden 2030 jälkeen kuolleiden määrä ylittää Suomessa syntyneiden määrän, ja lievää väestönkasvua pitää yllä maahanmuutto.
 
Raamatun keskeinen asema käytöksemme oppaana ja uskomme vahvistajana näkyy alusta alkaen. Muita tavoitteitamme korostetaan sitten useaan kertaan vastaanottomenoissamme. Vakuutuksemme heti ensimmäisestä asteesta lähtien korostaa sitä, että miehen on aina ja kaikissa olosuhteissa pidettävä sanansa. Myöhemmin sitten korostetaan sitä, että puutteenalaisia kanssaihmisiä on avustettava niin runsaasti kuin varat myöntävät. Puutteenalaisia me löydämme varmasti enemmän loosin ulkopuolelta kuin sen sisäpuolelta.
 
Toisessa asteessa mestari korostaa, että miehen on oltava vastuuntuntoinen, vältettävä epäluuloja eikä hänen tule puhua kenestäkään pahaa. Olennaista on se, että näitä velvoitteita ei suinkaan rajata loosiin, vaan ne pitää ottaa huomioon aina ja kaikkialla. Selvyyden vuoksi mestari vielä täsmentää, että vapaamuurariuden vaatimukset koskevat myös suhtautumistamme kotia, yhteisöä, kaupunkia, valtiota ja hallitusta kohtaan. – Kolmannessa asteessa mestari korostaa mm. ystävyyttä, siveyttä ja veljeyttä sekä Suomen lakien noudattamista. Nämä velvoitteet sanotaan yksiselitteisesti jokaiselle vapaamuurarille ja jokainen myös lupaa niitä noudattaa.
 
Eikö sitten eläminen näiden tiukkojen velvoitteiden äärellä muodostu pitkän päälle raskaaksi? Ensinnäkin on huomattava, että järjestömme tietoisesti rekrytoi jäsenikseen miehiä, joiden uskotaan sekä henkisiltä että muilta ominaisuuksiltaan sopeutuvan joukkoomme. Me emme etsi loosiimme käännytettäviä ja koulutettavia vaan kunnon miehiä, ystäviä ja ystäviemme ystäviä. Toiseksi, vaikka me saammekin loosissa jatkuvasti hyvän elämän ohjeita, sanktioita niiden noudattamatta jättämisestä käytetään vain äärimmäisen harvoin.
 
Näen ja koen asian niin, että järjestömme ei oikeastaan kaiken aikaa vaadi meiltä jotain, meitä ei painosteta tai komennella. Miekka ei heilu päämme yllä. Meidät pikemminkin ohjataan itse huolehtimaan siitä, että käyttäydymme opetuksiemme mukaisesti sekä loosissa että sen ulkopuolella. - Kuten tiedämme, vapaamuurarius on itsekasvatusjärjestelmä, ja se tukee niitä, jotka ovat halukkaita itseään kehittämään. Korkeita tavoitteitamme meidän ei tarvitse kaiken aikaa muistella. Toiston ja sitä tukevien opetusmenetelmien kautta ne pyritään muuttamaan jokaisen vapaamuurarin normaaliksi, arkiseksi ja mutkattomaksi elämäntavaksi.
 

Symbolit ohjenuoranamme

 
Symboleista en tässä kovin pitkään puhu. Niitähän tulee vastaamme kaikkialla ja mikä tahansa esine tai asia voi tietyssä tilanteessa saada symbolista merkitystä tai muuttua symboliksi. Olemukseltaan symbolit ovat viitteellisiä, jopa tuttuihin harppiimme ja suorakulmaamme saatamme jatkuvasti löytää uusia ulottuvuuksia. 
 
Jokaiseen symboliin sisältyy aina aatteita ja asenteita, joten niiden merkitys ei koskaan tule valmiiksi. Aatteet ja asenteet muuttuvat elämäntilanteemme ja elämänkokemuksemme myötä. Niiden erityinen tapa toimia opetuksessamme perustuu ennen muuta siihen, että ne puhuttelevat samanaikaisesti sekä pohdiskelevaa mieltä että tuntevaa sydäntä. Symbolimme pakottavat meidät yhä uudelleen ajattelemaan näkemäämme ja kuulemaamme, mutta ne jättävät aina jotain myös sanomatta. Ne ovat kieltä, jota opimme lisää sitä käyttäessämme.
 

Myyttien ja rituaalien opetussuunnitelma

 
Kolmantena opetuksemme muotona otan esiin erilaiset myytit ja myyttiset kertomukset, joita kohtaamme jokaisessa asteessa. Yksinkertaisesti määriteltynä myytti tarkoittaa kertomusta asioiden alkuperästä. Näihin kuuluvat siten myös kertomukset tai uskomukset vapaamuurariuden alkuperästä. Sen tuo omalla tavallaan esiin Andersonin Perussääntö, joka esittelee vapaamuurariuden historiasta olemassa olleita näkemyksiä. Nykyaikaista historioitsijaa näkemykset eivät vakuuta, mutta ei niiden ole tarkoituskaan vakuuttaa. Myytit ovat kertomuksia, joiden varaan on alusta lähtien rakennettu yhteistä kulttuuriamme ja rituaaliamme.
 
Tämä tarkoittaa sitä, että järjestömme historia on tietoisesti rakennettu myyteille, joiden todenperäisyyttä ei tarvitsekaan osoittaa oikeaksi. On hyvin mielenkiintoista, että valistuksen vuosisadalla, jolloin uskottiin järkeen, tietoon ja tutkimukseen, Anderson käytti tarkoituksellisesti myyttiä kertoakseen meille muurariudesta jotain olennaista. Myytillä on usein myös näkyvä puolensa, riitti tai rituaali. Selkeä esimerkki on paitsi tietenkin rituaalimme kokonaisuudessaan, myös siihen sisältyvät yksittäiset näytelmät ja kuvaelmat.
 
Rituaalimme toimii arjen ohjenuorana monellakin tavalla. Siinä lausutaan julki selväsanaisesti edellä jo mainitsemiani elämänohjeita. Tämän lisäksi rituaali opettaa kaikkia siihen osallistuvia keskittymään juuri tällä hetkellä käsillä olevaan asiaan ja se osoittaa, että kaikilla asioilla on useita ulottuvuuksia: on tiedollinen, symbolinen, esteettinen, uskonnollinen ja muita. Rituaalimme opettaa meitä ymmärtämään ja arvostamaan elämän monimuotoisuutta ja rajallisuutta. Se opettaa meitä elämään ja kuolemaan rohkeasti.
 
Mitä myytit sitten opettavat meille? Ensinnäkin kertomukset essealaisista, druideista, pyramidien rakentajista, Platonin akatemiasta tai temppeliherroista kuuluvat sellaisenaan jo yleissivistykseen. Hyvä yleissivistys puolestaan helpottaa mutkikkaan maailman ymmärtämistä. Vapaamuurariuden myytit myös selventävät niitä ajattelutapoja, jotka joissakin suhteissa ovat omiemme kaltaisia. Toiseksi elämme aikaa, jolloin eksaktia tiedettä, tutkimusta, luokittelemista ja laskemista pidetään arvossa ja jolloin ihmiselle helposti tulee tunne kaiken hallinnasta. Myytti opettaa ja palauttaa mieliimme sen, että tiede ei voi selittää kaikkea eikä kaikkea tarvitse sen avulla selittääkään. Hyvä elämä on paljon muutakin, se on myös viisautta, kauneutta, hyvyyttä.
 

Lopuksi

 
Vapaamuurariudessa on monia asioita, joita pidämme salassa. Sen sijaan ne käyttäytymissäännöt, joita rituaalissamme ja muussa keskinäisessä kanssakäymisessämme noudatamme, ovat niin sanoakseni järjestömme suosittajana maailmalle. Ja kun elämme siten kuin järjestössämme olemme oppineet, meillä ei missään elämämme vaiheessa ole mitään pelättävää.
 
Kun alussa viittasin muutaman vuoden takaiseen mielipideilmastoomme, tuon esiin joitakin tuloksia tänä vuonna ilmestyneestä Sitran ja Tekesin raportista Nuorten tulevaisuuskuvat.  Raportin mukaan nuorten tulevaisuuskuvat ovat hyvin perinteisiä. Perhe-elämä on tärkeällä sijalla ja sukupuoliroolit elävät vahvoina. Esimerkiksi vastuuta vanhemmista pidetään tärkeänä kaikissa nuorten ikäluokissa, ja se menee jopa oman uran edelle.  - Nuoret kokevat Suomen mukavaksi ja turvalliseksi maaksi asua ja elää. Rikastumisesta ja menestyksestä unelmoidaan, mutta raha tai maine ei tämän hetken nuorille ole keskeinen tavoite ja onnen lähde. Aikuisena nuoret haluavat olla ystävinä luotettavia, perheenjäseninä rakastettuja ja rakastavia, sukulaisina yhteydenpitäjiä, työntekijöinä ahkeria, suomalaisina kotimaastaan ylpeitä ja maailmankansalaisina avaria maailmanmatkaajia.
 
Näiden nuorten joukosta me jatkossa saamme uudet jäsenemme. Vapaamuurariuden elämänohjeille on valmiina terve kasvupohja. Voimme sekä vapaamuurareina että Suomen kansalaisina katsoa luottavaisesti tulevaisuuteen.